fbpx

Finnjävel Ravintolatoimenjohtaja, Philipp Westerling

Finnjävel on fine dining -ravintola, joka pyrkii ylläpitämään suomalaisen ruokakulttuurin perinteitä ja toimimaan suomalaisen palvelukulttuurin puolestapuhujana. Uudistunut Finnjävel avattiin Taidehallin näyttäviin tiloihin tänä syksynä. Pääsimme juttelemaan ravintolatoimenjohtaja Philipp Westerlingin kanssa siitä, mitä uudistunut Finnjävel tarjoaa ja miten ravintola näkee oman tulevaisuutensa Helsingin ja ravintola-alan murroksessa.

Perinteiden vaalimista modernilla otteella

Finnjävel syntyi Henri Alénin ja Tommi Tuomisen vision pohjalta vuonna 2016. Alunperin ravintola avattiin Etelärantaan kahden vuoden määräaikaiseksi projektiksi. Vaikka projekti olikin hitti, ei aivan vision mukaiseen toteutukseen entisissä tiloissa päästy. Kun sopiva paikka löytyi Helsingin Taidehallista, pistettiin pysyvä Finnjävel pystyyn. “Ilman oikeaa tilaa ei olisi tullut uutta Finnjäveliä. Alkuperäinen visio toteutuu nyt puhtaimmillaan Salongin puolella, jossa pienelle joukolle ihmisiä tarjoillaan elämyksiä ruoan, juoman ja palvelun merkeissä”, Philipp kertoo.

Finnjävelin sydämessä on halu vaalia suomalaista ruokakulttuuria ja perinteisiä valmistustapoja. Suomalainen ruokakulttuuri ei Philippin mukaan ole katoamassa, mutta saattaa ajoittain unohtua. Reseptit kadotetaan hyllyn perälle tai viedään hautaan. “Haluan, että omilla lapsillani on paikka, jossa nauttia tästä työn jäljestä”, Philipp jakaa.

Finnjävelin Sali valmistautuu lounaan tarjoiluun. Läpikuultava räsymattokatto tuo kotoisaa tunnelmaa.

Uusi Finnjävel on jaettu kahteen tilaan: Saliin ja Salonkiin. Sali on entisen Finnjävelin mukainen, rento à la carte -ravintola, jossa keskiössä on rehti suomalainen ruoka – jalostettuja klassikoita unohtamatta. Intiimi Salonki taas tarjoaa tarkkaan viilattuja fine dining -kokemuksia, joissa palvelu ja nyanssit ovat kohdallaan. Tilan jakaa kahtia tyylikäs viiniseinä. Väliin jää jopa Suomen kauneimmaksi kabinetiksi tituleerattu tila, jonka voi varata yksityiskäyttöön.

Kokonaisuus on vakuuttava. Sisäänkäynnin yhteydestä on suora näkymä Salongin keittiöön ja ruokailutilan tunnelma on utuisen tyylikäs. Puupinnat koristavat ravintolasalia ja läpikuultavat, painetut design-räsymatot roikkuvat katosta. Valaistus, sisustus ja yksityiskohdat kulkevat käsi kädessä koko ravintolan lävitse.

Eettisyys ja design ovat avainasemassa Finnjävelin palvelukokemuksessa

Suomalaisena ravintolana eettisyys ja luonnonläheisyys ovat olennainen osa Finnjävelin toimintaa. Raaka-aineet pyritään perinteikkäästi hankkimaan niin läheltä, kuin mahdollista. Myös Thoreau-vesijärjestelmä tukee eettistä ajattelutapaa.

“Omalle uralleni on mahtunut paljon muovipullojen raahaamista. Thoreaun ansiosta meidän ei tarvitse tehdä muuta, kuin pestä lasipulloja. Parasta mielestäni on se, että Thoreau hyödyntää hanavettä, eivätkä vesipullot vie esimerkiksi kylmätilaa”, Philipp kertoo.

Finnjävel sai käyttöönsä Thoreaun uudet design-pullot, jotka istuvat tyylikkäästi osaksi ravintolaa.

Thoreaun uusin design-pullo istuu hyvin kokonaiskuvaan, sillä design ja lasi ovat läsnä ravintolassa monella tapaa. “Luonnollisesti sijaintimme Taidehallissa kertoo jo sen, että designilla on meille tärkeä rooli. Suunnittelimme Ateljé Sotamaan kanssa kokonaisuuden, jonka on tarkoitus olla palanen suomalaista sielunmaisemaa – siinä onnistuimme mielestäni hyvin”, Philipp kertoo.

Ravintolamaailman murroksessa on erottauduttava joukosta

Millaiseen maailmaan uusi Finnjävel on saapunut? Miltä suomalainen ravintolakulttuuri näyttää vuonna 2019? “Nyt eletään haastavaa murrosaikaa. Syksyn mittaan on avautunut satoja uusia ravintoloita, ja moni vanha konkari on joutunut sulkemaan ovensa”, Philipp kertoo. Joukosta on erottauduttava, ja palvelun merkitys korostuu entisestään. Lisäksi kuluttaja on nykyään paljon valveutuneempi ruoka- ja juomatuotteiden osalta, kuin esimerkiksi muutama vuosi sitten. “Jotta murroksessa pärjää, on oltava uskoa omaan konseptiin sekä omistautuneet omistajat”, Philipp summaa.

Finnjävelin on tarkoitus palvella koko Suomea – ja aikanaan myös koko maailmaa. Suomalainen ruokakulttuuri on voimavara, josta riittää tarjottavaa kaikille. “Sijainti on Helsingissä, mutta ideana ei ole, että olemme vain helsinkiläisten ravintola”, Philipp huomauttaa.